Blogista ja politiikan työmääristä
14.10.2012

"Kerro juuri tuo siinä blogissasi, sen minä ainakin äänestäjänä haluaisin vaalien alla lukea." Jotain tämän tapaista sanoi eräs vastikään tuttavapiiriini liittynyt henkilö, kun kerroin mitä kaikkea teen töissä ja politiikassa niin, etten enää sen päälle ole ehtinyt ja jaksanut selittää asioita auki blogissani.

Niin, missä viime vuodet ovat menneet?

Sain edellisten vaalien jälkeen todella mielenkiintoisia ja hienoja luottamustoimia, siis muutakin kuin kaupunginvaltuutetun paikan. Pääsin yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Tampereen Sähkölaitoksen hallitukseen. Minut valittiin myös Tampereen vihreän valtuustoryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Noin vuosi sitten sain töissä uusia haasteita, yksikön päällikkönä johdettavakseni Rambollin Maankäyttöyksikön. Tuolloin siirryin yhdyskuntalautakunnasta joukkoliikennelautakunnan jäseneksi. Lisäksi olen tarkastuslautakunnan varajäsen. 

Kaupunginvaltuusto kokoontuu noin kerran kuussa. Kokousajankohta on yleensä kuun kolmas maanantai-ilta. Kokoukset kestävät 2-6 tuntia kerallaan, tavallisimmin viidestä johonkin yhdeksän paikkeille illalla. Talousarviokokoukset kestävät koko päivän aamusta iltaan. Ennen valtuuston kokouksia pidetään niin sanottu valtuuston kyselytunti, jossa apulaispormestarit tai virkamiehet antavat selvityksensä valtuutettujen etukäteen kirjallisina esittämiin kysymyksiin, yleensä yhteen tai kahteen kyselyyn kerrallaan. Lisäksi valtuutetuille on silloin tällöin erillisiä tiedotustilaisuuksia tai miniseminaareja valmistumassa olevista ohjelmista, tehdyistä selvityksistä, suunnitteilla olevista suurista hankkeista tms. aiheista.

Kokousmaanantaita edeltävänä maanantai-iltana kokoontuvat valtuustoryhmät käsittelemään seuraavan valtuuston kokouksen asialistaa ja muita yhteistä poliittisen kannan muodostusta tai ennakkokeskustelua edellyttäviä asioita. Nämä kokoukset kestävät vihreillä yleensä 2-3 tuntia.

Esityslistat ovat monesti pitkiä ja niiden lukeminen vie tunteja. Ja sen lisäksi tulevat tietenkin puheenvuorojen ja aloitteiden valmistelut, jos haluaa aloitteita tehdä tai jostakin aiheesta hieman valmistautuneemmin puhua. (Yleensä kannattaa valmistautua, sillä valtuustosalissa puheenvuorojen pituus on rajoitettu 3 minuuttiin. Aika loppuu äkkiä kesken, jos puheessaan yhtään eksyy sivuraiteille siitä, mitä olikaan oleellisinta sanoa... )

Mikä tahansa poliittinen luottamustoimi on työteliäs, jos haluaa paneutua kunnolla päätettävänä oleviin asioihin. Minä olen halunnut. Yhdyskuntalautakunta osoittautui yhdeksi ehkä vaativimmista lautakunnista. (Perustan käsitykseni muilta kuulemiini kuvauksiin lautakuntatyöstä, itselläni ei ole kokemusta kuin ylasta, tarlasta ja jolilasta. Tarkoitukseni ei ole vähätellä yhtäkään lautakuntaa.) Yhdyskuntalautakunta kokoontuu kahden viikon välein tiistaisin. Kokoukset kestävät 3-4 tuntia. Esityslistat ilmestyvät torstai-iltana, mutta usein ehdin listaa lukemaan vasta viikonloppuna. Asioita on esityslistoilla kokousta kohden ehkä 10-15, mutta moniin niistä liittyy paljon taustamateriaalia, joten listan pituus oli 300-600, pahimmillaan jopa yli tuhat a4-sivua ja vaikka ei kaikkia liitteitä aina lukisikaan, pelkän listan asioihin tutustumiseen menee tuntikausia, itselläni kaikki sunnuntai-illat ja usein vielä maanantai-illatkin.

Päätettävät asiat ovat myös usein monisyisiä, niihin liittyy ristiriitaisia odotuksia ja näkökulmia. Paneutuminen eri näkökulmiin ja niitä tukeviin taustatietoihin, lisätietojen etsiminen, suunnittelun kohteina olevissa paikoissa usein paikan päälläkin ennen kokousta käyminen sekä kansalaisten puheluihin ja sähköposteihin vastaaminen vei usein paljon aikaa ja energiaa sekin.

Meillä oli tapana toisen vihreän lautakunnassa istuvan arkkitehdin, Niina Rissasen kanssa myös keskustella kiperimmistä lautakunta-asioista puhelimitse myöhään sunnuntai-iltana tai maanantaipäivän kuluessa ennen tiistain kokousta, jotta ehdimme tarvittaessa etsiä lisätietoja ja hyvissä ajoin kertoa näkemyksiämme tai joskus käsiteltävinä oleviin asioihin liittyviä huoliammekin muiden puolueiden edustajille.

Tiistaisin tuntia ennen kokouksia niin sanotut XL-ryhmän eli pormestarin taakse valtuustokauden alussa lähteneiden puolueiden edustajat (ylassa siis kok, vihr, kesk ja sit) pitävät oman palaverinsa, jossa käydään etukäteen läpi eri puolueiden näkemykset kokouksessa käsiteltävistä asioita ja mahdolliset pohjaesityksestä poikkeavat esitykset. Nämä palaverit ovat olleet enimmäkseen oikein rakentavia. Olen itse pitänyt oleellisena ja tärkeänä, että minulla on ollut mahdollisuus keskustella asioista ja vaihtaa ajatuksia myös erilaisia ajatusmalleja ja ideologioita omaavien ihmisten kanssa. Hyvässä ja toimivassa päätöksenteossa osataan kuulla, arvioida ja punnita erilaisia kantoja, tavoitteita, näkökulmia, myös omasta kannasta poikkeavia. Sitten mitataan eri kantojen puolesta esitettyjen argumenttien pitävyyttä ja kantavuutta. Hyvin perusteltujen argumenttien taakse on muidenkin helppo lähteä, sitähän poliittinen vaikuttaminen parhaimmillaan on.

Sähkölaitoksen hallitus kokoontuu kerran kuussa. Kokoukset kestävät yleensä 3-5 tuntia, pisimmillään kiperimpiä asioita pohtimassa on tosin istuttu seitsemänkin tunnin kokouksessa... Olen emoyhtiön edustajana myös kahden tytäryhtiön hallituksissa, ne kokoontuvat muutaman kuukauden välein noin kaksi tuntia kerrallaan. Onneksi sentään kokouksia yritetään sovitella samoille päiville niin, että yleensä minullakin tulee kahden yhtiön kokoukset samalle päivälle, on nimittäin aika paljon helpompaa varata asioille yksi pitkä ilta kuin kaksi kokousaikaa erikseen... Lisäksi on sähkölaitoksenkin asioissa joitakin muitakin tapaamisia, seminaareja yms.

Valtuustoryhmän varapuheenjohtajuus työllistää juuri niin paljon kuin haluaa itseään peliin laittaa. Ryhmien puheenjohtajisto kokoontuu joka perjantai parin tunnin palaveriin ajankohtaisista poliittisista aiheista. Lisäksi voi tietenkin pitää muita tapaamisia, keskusteluja ja neuvotteluja tai valmistella asioita yhteiseen keskusteluun, jos vielä paukkuja riittää. Minä olen käyttänyt aika paljon aikaa ja vaivaa mm. ns. pistetysmallin kehittelyyn, jotta poliittisten luottamuspaikkojen jako voitaisiin suorittaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, "valtasuhteiltaan" äänestäjien antamia äänimääriä mahdollisimman pitkälti mukaillen. Kaikki tämä työ siis vielä noiden muiden luottamustoimien päälle.

Yhteensä laskin jossakin välissä käyttäneeni aikaa poliittisiin luottamustoimiin jopa 20 tuntia viikossa. Tein silloin vain 80% työaikaa eli 30-tuntista työviikkoa, sillä tuo oli mahdollista. Ja aviomies on koko ajan kantanut suuren osan perheen arjesta, ilman häntäkään tämä ei olisi ollut mahdollista. Näiden kaikkien esityslistojen, kokousten, neuvotteluiden, puheluiden ja sähköpostien jälkeen en enää jaksanut kirjoittaa blogiin ja kertoa vielä kirjallisesti miten kokoukset menivät tai mitä mieltä itse olin ollut päätetyistä asioista. 

Tällä hetkellä teen hieman vähemmän politiikkaa, mutta edelleenkään ei blogille ole riittänyt sellaista energiaa, kuin toki itsekin toivoisin, sillä kannatan toki minäkin politiikan avoimuuden lisäämistä ja haluaisin omalta osaltani siten valottaa päätöksenteon prosesseja ja asioihin liittyviä erilaisia intressejä ja näkökulmia. Nyt yksikön päällikkönä työviikkoni palkkatyössä on reilusti aiempaa pidempi, mutta onneksi samalla joukkoliikennelautakunta myös reilusti ylaa helpompi lautakunta. Esityslistat lukee nyt puolessa tunnissa useiden iltojen sijaan. Yhteydenottoja tulee ehkä muutaman kerran vuodessa muutaman kerran / kokous sijaan. Kokoukset kestävät tunnin tai pari 3-4h sijaan. Eikä lautakunta kokoonnukaan kuin kerran kuussa ylan 2 viikon välein olleiden kokousten sijaan. 

Edelleen pyrin tekemään yhteiskunnasta koko ajan hieman parempaa, sekä työssäni että politiikassa. Koitan keskittyä asioiden tekemiseen. Olen pahoillani, että siitä tekemisestä kertomiselle ei tahdo tällä hetkellä riittää aikaa ja energiaa. Toivon, että työn jälki näkyy joinakin hyvinä asioina kuitenkin.

 
Päivitin etusivun ja taakkapyöräsivun
07.07.2012

Kesäloman aluksi sain pitkästä aikaa inspiraation päivittää sivultani muutakin kuin "kirjahyllyä". Ehkäpä blogikin tästä herää taas hiljalleen henkiin. Loma on varmasti tehnyt sillekin hyvää. :)

 
Ystävä vai työtyyppi?
23.01.2011

En ymmärrä kevyen median nostattamaan kohua siitä, kenen kaveri eduskunnan puhemies on tai ei ole. 

Pelkän sanan "kaveri" voi tulkita monella tavalla, ja varmasti eri ihmiset sen eri tavoin ymmärtävätkin. Onko kaveri sama kuin ystävä? Vaiko ehkä vain tuttava? Onko sellainen ihminen, jonka nimen ja naaman osaa työpaikalla yhdistää toisiinsa työkaveri, vaiko vasta sellainen, jonka kanssa on tehnyt joskus jotakin yhteistä projektia? Tai ehkä sittenkin ollaan vielä kaukana kaveriudesta, vieläkin "yks tyyppi meiltä töistä"? Kun on joskus kutsunut sen yhden sieltä töistä vapaa-aikana kylään, onko se muuttunut työkaveriksi, perhetutuksi vai ystäväksi? Entä sitten, kun sen saman yhden työtyypin kanssa on käynyt vuosikausia lätkimässä squashia kerran tai pari viikossa? Tuttavuuden, kaveruuden tai ystävyyden määritelmä lienee melko subjektiivinen, jokaisen omista tunnoista kiinni.

Entä kenet pitää ulkopuolisen silmin tuntea lähemmin ja kenet vähemmin?

Se, että ihminen kuuluu johonkin harrastusporukkaan ei tee hänestä jokaisen samaa harrastavan ystävää. Naapurikin on usein pitkään naapuri ennen kuin muuttuu kaveriksi tai ystäväksi, jos koskaan. Se, että ihminen on jossakin firmassa töissä, ei tee hänen työkavereistaan automaattisesti läheisiä, isossa firmassa ei ehkä kaikista edes nimeltä tuttuja. Ja se, että ihmisellä on jonkin puolueen jäsenkirja ei tarkoita, että hän viettää vapaa-aikansa puoluetoverien kanssa.

Kaikki tapaamiset ja tapaamisen mahdollisuudet lisäävät potentiaalia lähempään tuttavuuteen, mutta eivät tee kenestäkään automaattisesti toisen kaveria.

 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>

Tulokset 4 - 6 / 165